Kuvapommi

Moi taas!

Viime postauksen jälkeen on tapahtunu hirveesti! On ehtiny alkaa koulu, pääsiäinen, on ollu Yfu-matkoja, omia matkoja ja yhet 15-v. synttärit. Ja kaikkea muuta kivaa.

Laitan nyt vaan kuvia ja selittelen sitte erikseen mitä niissä tapahtuu!

7.30 aamulla

15-v. synttärit joihi oli Andreski kutsuttu. Oltiin ainoot yli 16- ja alle 30-vuotiaat

Agustin maailman SÖPÖIN kilpikonna <3 Mentiin Andresin tädille yks lauantai cenalle, ja mun sydän suli heti ensisilmäyksellä tolle pikkuselle :3 Toi ennen pääsiäistä ja se oli eka syksyn oikeesti kylmä päivä. Niinku oon kertonu (kai) niin täälläon nii kostee ja tuulinen ilma että kylmyys tuntuu iha erilaiselta. Se tunkeutuu luihin ja ytimiin

 Sitte kuvia pääsiäislomasta!! Mentiin Tacuarembón mun perheen omistamalle farmille, 3 tunnin ajomatkan päähän itse kaupungista joka on 5-6 h päässä Montevideosta. Oltiin siellä koko suvun kesken sunnuntaista sunnuntaihin. Suurimmaks osaks päivästä ei ollu sähköä paitsi sillon ku käynnistettiin generaattori muutamaks illan tunniks. Ei ollu myöskään kännykässä kenttää, netistä puhumattakaan. Muutaman kerran löysin 3g:n, mutta se vaati harrasta etsimiselle omistautumista ja valkosten conssien uhraamisen, sillä astuin yöllä sitä etsiessä mutakuoppaan. Mutta kyl mä nautinkin siitä rauhallisuudesta, ja pääsin ratsastamaanki kunnolla ekaa kertaa mun elämässä. Sain nähä miten farmii hoidetaan (niitä lehmiä, härkiä, hevosia etc) ja kunnolla uruguaylaista maaseutua. Satuttiin sattumaan sopivasti näkemään ku lehmiä testattiin että onko ne tiineenä. En sanois että yks mun elämän miellyttävimmistä näyistä, mutta kai se oli ihan hyvä tietää miten se toimii. (niille tungetaan puolimetrinen keppi perseeseen ja sitten katotaan näytöltä onko vasikan alkua vai ei) Mun äidin suvun farmi on noin 3 000 hehtaarin kokonen, ja kierrettiin sitä ympäri camionetassa muutamana päivänä.

 Vasemmassa kuvassa mun serkku Cande, mä, tía Vicky joka on ihan viimeisillään raskaana ja serkku Julia kun mentiin camionetassa yhelle lagunalle. Sit pääsiäistorstaina vietettiin koko päivä yhessä ku mun loput serkut tuli käymään. Lounas just alkamassa.

Pääsiäisenä syötiin lampaan asadoa (kiliä kait) joka oli ehkä raskainta asadoa mitä oon ikinä syöny! Oikeessa yläkulmassa on kuva reissulta laguunalle, kun me oltiin täynnä roiskeita sen takia kun auto vispas mudassa.

Meijän campolla on aina työntekijöitä yli kymmenen plus kaks naista jotka pitää huolta talosta ja ruuasta. Campolla kasvaneet ihmiset ei oo välttämättä ikinä poistunu departamentosta tai nähny merta. Ne elää tuolla koko elämänsä onnellisina työntekijöinä. Alin kuva on otettu illalla kuusta joka jostain tietystä syystä nous tosi isona, oranssina ja nopeesti taivaalle. Hyvä selitys :D

Seuraavana viikonloppuna Andresin perhe kutsui mut niiden mukaan Piriápolikseen (1,5h Mvdeosta) viettämään Andresin veljen 14-vuotissynttäreitä. Piríapolis on tosi kaunis ja historiallinen kesäkaupunki, joka oli nyt aika tyhjillään. Se on saanut nimensä kuuluisan uruguaylaisen alkemistin mukaan. Kierreltiin kaupunkia ja lilluttiin hotellin lämmitetyissä merivesialtaissa. Tranqui

Sitä seuraavana viikonloppuna mentiin uudestaan Piriápolikseen, tällä kertaa oman ja kahen tuttavaperheen kanssa. Oltiin vuokrattu talo vähän kaupungin ulkopuolelta ja sieltä kierreltiin paljon upeita paikkoja ja käytiin myös Punta Del Estessä, joka on tunnettu rikkaiden argentiinalaisten kesälomapaikkana. Oikeella keskimmäisessä kuvassa ollaan "hiihtohississä" sellaselta mäeltä alas. Mä olin tietysti tottunu mennä tollasella laitteella, mutta puolet meijän retkiryhmästä oli saamassa sydänkohtausta siellä yläilmoissa. hahah uruguaylaiset...

Mun kulta

Käytiin Pde:n vieressä olevalla saarella ja tutustuttiin venematkalla yhteen australialaiseen nuoripariin, jotka on tän vuoden kiertämässä Etelä-Amerikkaa. Seuraavaks ne kuulemma oli menossa Brasiliaan. Ylhäällä olevassa kuvassa oleva toi sininen jutska on sinisimpukoita. Oikeella Pde:n satama ja lopuksi vielä sisaruskauneutta.

Kuvaa Pde:stä. Noi maasta tulevat kivimuodostelmat on kuuluisat "Dedos" (sormet suomeks) Pde:n rannalla. Onneks toi kuva on otettu kaukaa koska mulla oli jäätävä tuskanhuuto päällä (kyykkään näköjään väärällä tekniikalla ku en kestäny olla tossa välissä enempää ku minuutin). Sinisimpukoiden joukosta löyty aika paljonki kilpikonnien munia. :) tuitui

Mulla ei oo oikeen arjesta kuvia, kun en ikinä jaksa raahaa kameraa mukana ja mun kännykän/ipodin kameroilla tulee tosi huonolaatusia kuvia :/

 Koulussa teen derecho-nimistä("oikeustiede") linjaa, mikä tarkottaa että mulla on vain esim. tosi pelkistettyy matematiikkaa eikä mitään muita luonnontieteitä, ei taiteellisia aineita, vaan: lakia, kirjanpitoa, hissaa, ekonomiaa(talous?), filosofiaa, äikkää, estudios economicos y sociales (puhutaan yhteiskunnan ongelmista etc.), f.h.c.:a joka on vähän niinku opinto-ohjausta ja olis enkkua mutta mun ei tarvii mennä. Teen derechon, kirjanpidon ja hissan kokeet ja muissa mä osallistun vaan ryhmätöihin. Nytkin pitäis olla kirjottamassa analyysiä Uruguayn 18- ja 19-lukujen kapinoista, mut nojoo...
Oon jo  varautunu että tuun kuolee lukiossa ens vuonna. Tein pari viikkoo sitten kurssivalintoja wilmassa, ja näillä näkymin mulle tulee noin 35 kurssia pitkän matikan, saksan ja espanjan takia(niille jotka ei tiedä, niin normaali määrä on 28-32 kurssia jotta saa suoritettua pakolliset kurssit ennen abivuotta). No, se on sitten sen ajan murhe.

Oon saanu mun lähtöpäivän jo kuukausia sitten. Lähtö Montevideosta on to 10.7. ja Suomessa oon paikallista aikaa pe 11.7. illansuussa. Apuaaa aika menee niin nopeesti... Justhan koulu vasta alko :O Emmä haluu... tai jollain tapaa joo mutta en kuitenkaan. Tosi oudot fiilikset tällä hetkellä. En varmaan oo ainut.

Käytiin kuun alussa Buenos Airesissa ja Coloniassa Yfu:n kanssa. Oli samaa tasoa La Paloman reissun kanssa, eli ihan LOISTAVA. Tuleville Uruguayyn vaihtoon meneville suosittelen lämpimästi että teette kaikki matkat <3
 Huomenna me lähetään Leilan kanssa viikonlopuks Annan luo La Palomaan! Tulee varmasti sika jees reissu ;). Ens viikonloppuna meillä on "campamento de trabajo", vapaaehtonen koulun järjestämä leiri jonne mennään kolmeks päiväks remontoimaan kouluja ja koteja ihmisille, joilla ei ole siihen varaa. Tehään mm. lattioita, maalataan, valetaan tiiliä (voinko noin sanoa?) ja leikitään niiden lasten kanssa. Suomessa ei ole samanlaista köyhyyttä ku täällä, joten koen ainakin jotain uutta.
Muutaman viikon päästä alkaa "parciales", eli vähän niinku puolivuotiskokeet, ja sitten me lähetään perheen kanssa 16.-22.6. Brasseihin Saõ Paoloon kait. Heinäkuun kaks ekaa viikkoa on lomaa, ja sillon mä tuun jo takas... 

 ... jos selviin viikonlopun yli näiden kans

Besos, Nelli

Brasil!

Hellooo

Mentiin siis 6.-19.1. Brasiliaan, Farol de Santa Marta -nimiseen pikkukaupunkiin. Otettiin bussi illansuussa Montevideosta Porto Alegreen (noin 12 tuntia), ja sieltä jatkettiin vuokratulla autolla Farol:iin noin 5 tuntia lisää.

Brasilian eteläosassa siis!

 Me mentiin meijän perhe ja kahen mun sedän perheet, joten (melkeen*) kaikki serkut oli mukana. (*ainoo mun ikänen serkku feilas loppukokeet ja jäi sit himaan rangaistukseks siitä..) Meillä oli vuokrattu viereiset talot ja vietettiin käytännössä kaikki aika yhessä. Meitä oli yhteensä 12!

Meijän päiväohjelma meni suunnilleen näin joka päivä:

Aamulla herättiin n. kaheksalta, syötiin aamupala ja oltiin rannalla siinä 9-9.30 aikaan. Chillailtiin, surffattiin sellasilla minilaudoilla (!!) ja otettiin aurinkoa siellä siihen 12-13 asti, jolloin aurinko alkoi olla liian voimakas ja tultiin himaan lounaalle. Ja koska Brasseis on trooppinen ilmasto niin siellähän sato melkeen joka päivä tohon aikaan, mikä oli täydellistä siestan kannalta;) Joskus viideltä-kuudelta lähettiin takasin rannalle ja takasin tultiin siinä kasin ysin aikaan ja alettiin laittamaan ruokaa. Syötiin joka päivä mereneläviä ja kalaa paljon, sillä se on melkein puolet halvempaa kuin Uruguayssa. Yks päivä tehtiin lohta, mistä tuli ihan koti mieleen :')

Yleensä meijän päivä meni noin, olihan niitä poikkeuksia sitte muutama, kun laiskuus iski ja jäätiin vaan kotiin lukemaan, laittamaan kynsiä tai pelaamaan. Sadetta tuli melkeen joka päivä ja yö, jäätävän ukkosmyrsykyn kera! Ihan hullui salamoita. Yks päivä kun olin menossa nukkumaan niin huomasinki että mun huoneen lattia lainehti sadevedestä joka oli tullu mun seinän läpi :D Sitten yks ilta tehtiin asadoa ulkona kun kuulu jäätävä pamahdus: meijän telkkari ja wifi oli kärtsänny salaman iskiessä vaikka ne ei ollut ollut edes päällä. Joten vietettiin melkein viikko ilman telkkaria ja nettiä, joten käytännössä kolmas maailmansota ois voinu syttyä ilman että tiedettäis sillä oltiinhan me ihan keskellä ei mitään. Noei, heti kun vierotusoireista pääs yli niin se oli oikeestaan ihan rentouttavaa. (Suosittelen sulle lämpimästi, äiti!)

Oli kyllä tosi chillailureissu! Se paikka oli niiiiin hippi etten oo ikinä nähny vastaavaa :D Mut tykkäsin sikana! Siellä ne ruskettuneet vaaleehiuksiset brassipojat kulki kaduilla ilman kenkiä pelkkä lycra päällä ja surffilauta kädessä. Bob Marley soi rantaravintoloissa ja kaupoissa, kaikki asukkaat tunsi toisensa ja hymyili ilosena uusillekkin turisteille. Se oli tosi rauhallinen paikka, ei ollut mitään yöelämää vaikka nuorisoa kyllä löyty jonkun verran. Ne 12 päivää vietettiin täysin rentoutuen. Sain muuten luettua mun ekan varsinisen kirjan espanjaks! Luin "Poika raidallisessa pyjamassa" (?), sen joka kertoo siitä natsi-Saksan ajan pojasta, joka ystävystyy vankileiriläisen kanssa. Sitten alotin lukemaan chileläisen Isabel Allenden kirjaa "Paula", mutta siinä mulla on enemmän vaikeuksia, sillä se on kirjotettu chilen espanjaks ja sisältää niiden sanontoja yms.

Olin muuten yllättyny, että ruoka oli aika kallista. Melkeen yhtä paljon ku Uruguayssa (Suomessa). Vaikka laatu ei oo läheskään sama: kaupoissa pysty nähdä rottia vilisemässä ja banaaneiden joukossa oli jotain ihme ötököitä. Muutenkin oli mun mielestä vähän pelottavaa, että sähkölaitteita ei suojattu mitenkään, esimerkiks johdoista saattoi roikkua ne metalliosat päiden ulkopuolella. Ja emmätiiä, kyllä sen huomasi, ettei enää oltu Uruguayssa, kun Porto Alegren bussiterminaalissa pystyi selvästi näkemään kun varkaat etti sopivaa turistia varastettavaks. Ne oli tietyn tapaisia ihmisiä nimittäin: vähän nuorempia kavereita, joilla oli pieni laukku tai reppu mukanaan ja hyvät juoksukengät pakenemiseen. Ne yleensä kierteli sitä aluetta päämäärättömästi tarkkaillen.

Noh, tässä teille mun lupaama kuvapommi

 Meijän grillin yläpuolella oli tollanen jännä teksti: Tässä kokoontuu asadero (grillimestari), metsästäjät, kalastajat ja muut valehtelijat

 16 tunnin matkustamisen jälkeen..

 Paikallisia hedelmiä syötiin kans paljon! En nyt muista ton nimeä mut se oli tosi kirpee ja piti laittaa sokerii ettei kieli tuhoutunu :D

 Toi oli nyt sit mangoa

 Kookoksesta juotiin mehu ja käytettiin valkosta osaa jälkiruuissa raasteena

 Näkymä meijän terassilta. Tässä näkyy kaupunki ja majakka, josta kaupunki sai nimensä

 Mentiin rannalle aina mun setien camionetoilla (en nyt muista suomeks) me nuoret siellä takaosassa. Vasemmalta oikeelle Nano, Mateo ja Mauro

 Nano vietti uuden surffilaudan päällä 90% päivä-ajasta

 Mauro moreyllaan

 Ne auringonlaskut oli jotain sanoinkuvaamattoman upeeta

 Nano, Mauro, niiden isä Gusman ja Mateo

 Mäki pääsin woohoo

 Mun täti Silvana (Mauron ja Nanon äiti), ja mä syön carambolaa

 Iskä, Mateo ja Silvana odottamassa ruokaa

 Tollanen minimalistinen perhonen

 TULVA

 Naminami simpukkaa

 Pikku Cande

 Se fiilis, kun istut camionetassa ajamassa silmänkantamattomiin jatkuvaa hiekkarantaa ja kuuntelet Bob Marleyta

 Käytiin yks päivä Lagunassa, vähä isommassa kaupungissa. Kuvassa Lautaro

Candela ja Fabiana

 Delfiinei!

 Meijän retkiryhmä! Meijän vasemmanpuoleista vuokra-autoo ei oltu tehty brasilian luonnonoloihin, joten se juuttu muutamii kertoi hiekkadyyneille ku mentiin eri rannoille :D

 Tollanen jäätävä hiidenkivi, joka oli tuettu vaan kolmeen pisteeseen kalliossa ja vaikutti siltä, että kaatuis ihan just

 Hermanitoooo

 Alvaro, Mauro, Lauta, Nano, Candela, Mateo, mä ja Gusman

 Uus rantavahti. Brasilian rannat ei oo koskaan ollu vaarallisempia

 "Caipirinha" on tyypillinen Brasilialainen drinkki, jota mun äiti halus että maistan

 Primos

 Mentiin tollaselle luonnolliselle vesilähteelle ja aikuiset päätti alottaa vesisodan :D

 Maisemia

 Brasseissa se, että talot on tosi värikkäitä on tosi yleistä. Oli melkeen harvinaista, jos talo oli pelkästään valkonen tai tiilistä tehty

 Oli pakko vähän salakuvata

 Alvaro ja Cande

 Matea aina missä vaan milloin vaan

Meijän perhe

Oli tosi onnistunu matka! Tuli kunnolla levättyä (mullahan on ollu niin paljon kiireitä) ja tutustua paremmin mun sukulaisiin. Mua jo yritettiin houkutella, että tultaisiin ens vuonna meidän perheen kanssa messiin ;)

Kirjottelen taas ku tapahtuu jotain jännää, chauuu!